maanantai 20. toukokuuta 2019

kennelliiton nuorten PK-viikonloppuleiri

Viikonloppuna oli kennelliiton nuorten PK-leiri, jolla me Riimin kanssa oltiin. Iso kiitos kaikille leirillä olleille, ohjaajille, kouluttajille ja muille leiriläisille. Leiri oli ikimuistoinen.


17.5 perjantaina aamulla suunnattiin Riimin kanssa Hupi collien luo, jonka kyytiin hypättiin ja matka alkoi kohti Nurmijärveä. Matka sujui hyvin, ja Riimikin jaksoi hyvin olla rauhassa sen viisi tuntia jotka matka kesti. Mennessä pysähdyttiin Hyvinkäällä mustissa ja mirrissä, josta matkaan lähti Riimille uusi treenilelu. Rohkeasti pentu sielläkin liikkui. Nurmijärvellä me majoituttiin ensimmäisenä kivaan hotellityyppiseen paikkaan ja kivaan huoneeseen, joka kuitenkin oli turhan kuuma viikonlopun aikana, joskin ulkonakin oli yli +20°C

Ekana päivänä oli esineruutu treenit, jotka meni meidän osalta hyvin vaikkakin Riimi oli vähän väsy matkan vuoksi. 
Yö meni rauhallisesti ja aamulla oli taas pirteä koira tyystin valmiina hommiin. Hupinkin kanssa mahduttiin oikein hyvin samaan huoneeseen, koirilla ei siis ollut kränää keskenään kuten odotettiinkin. Tokana päivänä oli siis etsintäkoe treenit, josta oli pudotetun esineen nouto sekä tarkkuusetsintä. Molemmissa Riimi oli oikein pätevänä ja älysi asian heti, etenkin pudotetun esineen nouto oli todella koiran mieleen. Iltapäivästä oli myös jälki treenit ja Riimi teki huippu hyvän jäljen vaikka häiriötä oli todella paljon. 


Sunnuntaina oli sitten haku päivä. Hauskasti sattui että kouluttajalla oli lyhytkarvainen holsku joka kävi näyttämässä upeaa työskentelyä. Ekoissa treeneissä Riimi teki hommaa maavainulla joka nyt jotui ihan siitä että me jälkeä treenaillaan aktiivisesti. Tokalla kerralla kuitenkin ilmavainulla mentiin ja viidenkymmenen metrin päästä pentu sai jo vainua ja painoi suoraan maalimiehen luokse. 


Iltapäivällä lähdettiin matkaan haikein mielin, mutta samalla täynnä uutta intoa ja tietoa.
Yleisestikin leiristä jäi paljon käteen ja oli hienoa oppia uusista lajeista ja omasta koirasta. Olen kiitollinen siitä että omistan juuri tuon hienon koiran, jonka kanssa saan harrastaa. Riimi on juuri se koira jonka Aamun rinnalle tarvitsen. Innolla odottelen sitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja mitä me päästään harrastamaan. Etsintäkoe jäi mieleen, ja se kiinnostaa, mutta mietityttää lajin haastavuus ja samalla omat koulutustaidot. Koirassa olisi potentiaalia ihan vain. 









Tavattiin hieno esimerkki hollanninpaimenkoirasta ja sen työskentelymotivaatiosta




keskiviikko 1. toukokuuta 2019

Suunnitelmia ja unelmia

Toukokuuhun juuri vaihtui kuukausi. Aika lentää siivillä ja peruskoulua on enäää kuukausi jäljellä. Ihan uskomatonta. Nyt painetaan viimeinen stressin ja kokeiden täyteinen kuukausi, ja sitten saa levätä hetken. Kesällä toki treenataan aktiivisesti ja kesätyöt odottaisi. Ajatuksena olisi pyörähtää viimeistään syksyllä ainakin näyttelyissäkin Riimin kanssa. Ja tietenkin koirien kanssa haluan uida paljon, vaikkakin ne ovat molemmat jo käyneet talviturkit heittämässä, useampaan otteeseen.

Kannuksen pääsykokeet oli eilen, eli eilinen päivä meni lähinnä istuessa autossa. Meiltä Kannukseen menee ajaa viisi tuntia, ja siitä sitten takaisin. Ihanuutta. Kannus itsessään oli kaunista seutua. Siellä on paljon peltoja ja tasaisempaa muutenkin kun täällä pohjois-karjalan perukoilla. Meillä täällä ei tosiaan olekkaan mitään muita kuin metsää silmän kantamattomiin.
Mukana reissussa oli minulla onneksi kleinspitz Islan omistaja Janika, joka hänkin on hakenut kennellinjalle.

Kun me saavuttiin koululle, me haahuiltiin hetki pihalla, kunnes suoriuduttiin sisälle jossa välittömästi minä sain eteeni esitietolomakkeen täytettäväksi tabletilla. Siinä kyseltiin esimerkiksi eläinkokemuksista ja omista koirista. Sen kun sain täytettyä niin minut ohjattiin haastatteluun. Siellä tilassa hääräili bordercollie pentu, joka ihanasti rauhoitti jännitystä . Haastattelu itsessään meni minusta ihan hyvin, mutta sen jälkeen oleva koiran käsittelykoe ei ehkä ihan niin hyvin. Jännitys kai vaikutti siihen että sekoilin tilanteessa jotenkin todella paljon.

Haastattelun jälkeen lähdimme tutustumaan koulualueeseen vanhempien opiskelijoiden kanssa. Koulun alue ja kaikki asuntolat vaikutti todella kivalle ja paikka oli juuri sellainen jossa kuvittelisin viihtyväni todella hyvin.

Koko pääsykokeista jäi hieman sekava fiilis. Välillä tuntuu että ei ole oikein mitään mahdollisuuksia päästä ja välillä tuntuu että se meni hyvin ja olin valmistautunut hyvin ja että mahdollista olisi hyvinkin päästä. No jaa, en sitä kuitenkaan sen enempää viitsi miettiä. Kesällä tulee sitten tieto.

Riimi tuli nyt sunnuntaina 4kk ikään, ja torstaina oli rokotukset. Nyt odotellaan että varoaika menee niin päästään esimerkiksi koulutuksiin ja halleille. Kurssi tässä onkin ihn lähiaikoina tulossa. Tässä kuussa siis alkaa pk-rotuisten koirien pentukurssi. Päästään siellä tutustumaan raunioetsintään, josta olen nyt todella kiinnostunut lajina. Olisi myös perus tapa koulutusta ja kennelliiton nuorten palveluskoira leiri olisi tässä kuussa. Eli asiaa riittäisi. Innolla odottelen, toivottavasti oma jaksaminenkin kestäisi. Aamun kanssa ei ole sen suurempia suunnitelmia kun että tekisi mieli vähän aksailla mutta jäänee ehkä kotiaksaksi, mikä ei tietenkään sekään huono vaihtoehto kun suurinosa esteistä löytyy pihasta. Myös vaeltamaan olisi hinku.

Kuvat: Katja Piiroinen