Pentu tuli taloon

 Riimin leikkaushaava alkaa viimein parantua. Haava pääsi jo välissä tulehtumaan, mutta onneksi meni antibioottikuurilla ohi. Kova huoli onkin neidistä ollut.

Haavaa olen tässä edelleen puhdistanut ja pitänyt siinä hengittävää suojaa sillä hieman se on edelleen auki. Pahin on luojan kiitos kuitenkin ohi. Tikit saatiin itse kotona pois, eipähän tarvinnut lähteä taas eläinlääkäriin, nukutus keikka varmasti olisi se taas ollut. 

Kuntoutumisen tueksi tilasin nyt back on trackin rannetuen, josko se avittaisi paranemisessa. Ilmeisesti sillä verenkiertoa kiihdyttävä vaikutus, joka varmasti hyväksi kun jänteitäkin jalasta Riimillä operoitu tulehduspesäkkeen pois saamiseksi. 

Noh, ehkä vielä ennen kesää päästäisiin aloittelemaan taas edes kevyesti treenejä.

On tässä tapahtunut vähän muutakin, 27.3 maanantaina käytiin hakemassa kotiin belgianpaimenkoira malinois narttu Harmaahurstin Mustamaija, kotoisammin Ruuti. Nyt on taas talossa kaikki kohdillaan kun pieni malinois temmeltää menemään. Tämä onneksi tällä kertaa ihan kotia jäävä versio eikä projektikoira. 

Ruuti vaikuttaa mukavalta likalta, sen suhteen odotukset tulevaisuudelle pk-puolella, luonnollisesti. IGP kovasti kiinnostaisi, mutta katsellaan mitä pennusta kasvaa. 

Pentu tottikset on aloiteltu ja Ruuti vaikuttaa lupaavalta. Tykkään itse tehdä pienten pentujen kanssa jo suht paljon, mutta lyhyitä helppoja treenejä niin että pennulle treenaamisesta tulisi maailman paras juttu.

Huolimurheita

Käytiin 5.3 sunnuntaina reissun päällä Etelä-Suomessa. Reissun ohessa käytiin moikkaamassa Rike miestä, joka vajaa kaksi vuotta sitten lähti minulta maailmalle. Rikestä oli tullut oikein komea ja hieno mies, ja se on minulle yksi esimerkeistä millainen itse haluaisin hyvän malinoissin olevan. 

Kuitenkin samana iltana kun kotiuduttiin reissusta, huomasin Riimin jalassa oudon noin kahden euron kolikon laajuisen patin vasemmassa etujalassa ranteen kohdalla sisäsyrjällä. Noh maanantaina aamulla soiteltiin eläinlääkäri aikaa joka saatiin vasta perjantaille. Viikko meni odotellessa ja luodessa kauhukuvia kasvaimista sun muista. 

Perjantai koitti ja patti poistettiin samantien. Eläinlääkäri epäili tuossa kohtaa kasvainta, se siltä kovasti näytti. Patti lähetettiin patologille tutkittavaksi. 

Patologin lausunto tuli 15.3 illalla ja sieltä tuli hyviä uutisia! Kyseessä olikin jonkinlainen tulehduspesäke! Tulehduksen syytä ei varsinaisesti oltu saatu selville, mutta löydökset olivat viitanneet reaktiiviseen histiosytoosiin. Hoitava eläinlääkäri kuitenkin epäili että tulehdus voisi ennemmin olla lähtenyt jostain traumasta. 

Jokatapauksessa kaikki hyvin tällä hetkellä, joskin leikkaushaavan parantelu on niin turhauttavaa hommaa kun olla ja voi.

Kuitenkin nyt odotellaan lumien sulamista ja sitä että päästään Riimin haavan parannuttua aloittamaan normisti ulkokenttä- ja jälkikausi!

Laitan tuohon alle vielä patologin lausunnon patista.

Lausunto

Ihobiopsianäytteitä: Histiosytäärinen ja plasmasoluinen dermatiitti; Reaktiiviseen histiosytoosiin viittaavat

löydökset

Kaikissa näytteessä todetaan pesäkemäinen tulehdusreaktio, joka koostuu pääosin histiosyyteistä,

vähäisemmässä määrin plasmasoluista ja lymfosyyteistä. Dermiksessä tulehdussoluinfiltraatti on lähinnä

periadneksaalinen (karvatuppia ja niihin liittyviä rauhasia myötäilevä), ja tulehdusmuutoksia todetaan paikoin

ihonalaisessa rasvakudoksessa. Spesifistä tulehduksen aiheuttajaa ei todettu. Muutos vaikuttaa kokonaan

poistetulta

Kommentti: Löydös on tyypillinen granulomatoottiselle tulehdukselle. Löydös on epäspesifinen ja liittyy

tavallisimmin alhaisen ärsytysasteen mikrobi-infektioon, krooniseen bakteeri-infektioon, vierasesinereaktioon,

reaktiiviseen histiosytoosiin tai steriili granulooma/pyogranulooma -syndroomaan. Näytteissä ei todettu mikrobeja,

joten kyseessä on todennäköisesti steriili tulehduksellinen/reaktiivinen muutos.

Reaktiivista histiosytoosia pidetään inflammatorisena ihomuutoksesa, johon liittyy jonkin tyyppinen

immuunipuolustuksen dysregulaatio. Muutoksia pidetään usein häiriintyneenä ja liioiteltuna reaktiona

persistoivaan lieväasteiseen antigeenistimukseen, mutta reaktion aiheuttajaa tai sitä ylläpitävää antigeenia ei ole

kyetty identifioimaan. Tulehdusreaktiossa ovat merkittävässä roolissa ihon aktivoituneet dendriittisolut sekä

T-lymfosyytit. Reaktiivisessa histiosytoosissa muutokset voivat hävitä ja ilmestyä uudelleen. Reaktiivinen

histiosytoosi voi ilmetä yksittäisinä tuumorimaisina muutoksina tai multippeleina tai laaja-alaisina muutoksina,

joihin liittyy varsin usein ihon pinnan ulseraatiota.

2023

 Heippa!

Mennään jo vuodessa 2023. Edellinen postaus on tullut 2021 loppu kesästä. Hetki on mennyt siis. 

Hiljenin tuossa välissä myös instagramin puolella mutta sinne olen palannut jo jokin aika sitten. Siellä voikin seurailla meitä hurjakoirat nimellä jos haluaa aktiivisemmin pysyä mukana meidän arjessa. Tänne ajattelin ruveta nyt päivittelemään enemmän kotisivu tyylillä, eli jos meidän elämässä tapahtuu jotain merkittävää. Tietysti varmaan päivittelen mahdollisista kokeista ja koulutuksista. 

Mutta missä mennään nyt?

Aamun ja Riimin kanssa asutaan takaisin koti kotona, ja käyn itse töissä. Riimin kanssa treenataan aktiivisesti mutta tavoitteettomasti. Joskin olen vähän miettinyt jos taas veisin sen rally-toko kokeisiin, olisi sille mukava saada edes se RTK1, mutta en siitä ota stressiä kun ei loppujen lopuksi ole oikein mitään intressiä sitä lajia suuremmin harrastaa. Kotoa löytyy tällä hetkellä 6 parin viikon ikäistä dreeveri vauvaa. Niistä lisää Tulisydämen kennelin kotisivuilla. (Linkki löytyy Tulisydämen kennel osiosta).

Mitä on tapahtunut?

Tässä on tapahtunut paljon mutta jos kävisin tässä läpi ne tärkeimmät. Jehu tosiaan lähti 2021 joulukuussa ohjaajalleen mutta päätyi sitten toisaalle pois poliisi hommista ainakin toistaiseksi. Itse valmistuin 2022 keväällä Kannuksen kennellinjalta ja lähdin samantien oppisopimuksella hevospuolelle, mutta lopetin siellä eri syistä kesällä. Sen jälkeen aloitin työt eläin hoitolassa enkä ole katunut päivääkään. Maailman paras työ! Riimin kanssa käytiin viime kesänä Pohjois-Norjassa sekä Kuusamossa vaeltamassa. Itse putosin hevosen selästä aika pahasti kesän lopussa ja mursin selän pahasti jonka takia omat syksyn haaveet poliisi kouluun hakemisesti kaatuivat siihen. Mutta ei se mitään, nyt ollaan taas menossa mukana.

Mitäs tulevan pitää?

Tulevaisuudelle odotukset harrastuspuolella korkealla. Ensi kesänä treenataan paljon erityisesti jälkeä! Saa vinkata vaikka instagramin puolella jos tiedät että on tulossa hyviä koulutuksia jälki tai tottis puolelle! Kesän suunnitelmista päivittelen varmastikin lisää tässä kevään mittaa. 

Hurjan kiireinen elokuu

 Elokuu lähenee jo loppuaan ja meillä on aloitettu jo opiskelutkin Kannuksessa koirien kouluttamisen kurssin merkeissä. Syksyllä siis luvassa paljon käytännön treenejä Mahtavaa! Itse tulin kannukseen oikeastaan jo nelisen viikkoa sitten tekemään kesävuoroa koulun hoitolalla. 

Hoitola jakson aikana hieman yllättäen meidän jengiin tuli vahvistusta! Poliisiprojekti Suhteellisen Ronski eli kotoisammin Jehu. Jehu on aivan super kiva pieni malinoispoika jonka kanssa ollaan saatu hommat hyvin alkuun.

Kannuksessa ollaan aktiivisesti treenattu tokoa ja rallya, sekä käyty porukka lenkeillä! Riimi on käyttäytynyt harvinaisen asiallisesti vieraiden koirien ja ihmisten kanssa!

Hellekesä

Tämä kesä on kyllä ollut kuumimpia mitä muistan. Pitkiä putkia kovaa hellettä jonka takia treenit on täydellisesti meillä tauolla ja yritetään vaan olla kaikki saamatta lämpöhlvausta tai nestehukkaa. Uitu on paljon, sekä mökkeilty ja nautittu elämästä muutenkin.

Itse sain vihdoin nyt jokin aika sitten sellaisen vapauden nimeltä ajokortti ja auto, eli päästään ihan vapaasti kulkemaan nyt! Ihan parasta.

Käväistiin myös pikaisella reissulla Lapissa, Iso-syötteellä. Mukana oli tietysti pari koiraakin. Siellä lähinnä käytiin retkeilyreiteillä, vaikka sielläkin oli kuuma.

Parin viikon päästä olisi taas aika palata Kannukseen. En oikein tiedä millä mielellä sinne palailen mutta siitä se arki taas lähtee rullaamaan.

Kauheasti ei nyt päiviteltävää ole, odotellaas että kelit viielenee niin pääsee taas treenien makuun!

Kuvat Katja Piiroinen (joo en ole tosiaan saanut aikaiseksi heilua itse kameran kanssa ihan lähiaikoina :D)

Rike lähti

 Heippa! Nyt on ollut täällä blogin puolella hiljaista, ei viime kuun aikana tullut yhen yhtä postausta. Pahoittelut siitä. 

Tässä on ehtinyt tapahtumaan aikapaljon kaikenlaista. Koulut menivät kiinni ja siirryttiin kahden viimeisen viikon ajaksi etäopetukseen. Se sujui ihan hyvin ja ehdittiin treenaamaan paljon jälkeä ja muuta sen aikana. Päästiin Riken kanssa kivaan vaiheeseen jälkien treenaamisen suhteen ja Riimi ajaa paremmin kuin koskaan ja aina vain haastavampaa ja pidempää jälkeä!

Etäopetuksen jälkeen itsellä alkoi parin viikon työ jakso oikeastaan ilman vapaapäiviä ja pitkiä päiviä tehden. Senkin suhteen ollaan toki jo loppusuoralla.

Kuitenkin tämän postauksen pääpointti on siinä että nyt kävikin niin että Rike lähtikin jo nyt ohjaajalleen. Tuntuu todella haikealta ja tyhjältä ilman sitä. Riimi kaipaa paljon enemmän nyt leikkikaveria ja huomiota kun sielunveli ei ole painimassa. Samalla kuitenkin on hienoa että poika pääsi niin kivaan paikkaan ja tuntuu hyvältä että on saanut koulutettua onnistuneesti pohjat sille ja siitä tuli ihan mallikansalainen. Tuntuu myös hyvältä olla hyödyksi poliiseille, Kuitenkin samalla haluaisin vaan kultapojan takaisin omaan arkeen kun se vaan oli niin upea koira ja jokaisella tavalla omaan mieleen. Viimeisen kuukauden se asennoitui treenaamiseenkin ihan uudella tavalla ja syttyi jopa tottiksiin ihan uudella mielentilalla <3

Mutta joo Riken kautta heräsi kiinnostus taas purulajeihin ja pitää yrittää pohtia ajatusta joskus tulevien koirien kanssa. Riimin kanssa keskitytään nyt ajamaan jälkeä ja treenailemaan hyvällä mielellä kaikkea mahdollista. Ainakin saan nyt keskittyä täysillä Riin kanssa treenaamiseen.

Mutta joo nyt sulatellaan tätä asiaa ja koitetaan jatkaa elämää ja mennään kohti uusia haasteita! Toivotan Rikelle hienoa uraa.

Kaikki kuvat Katja Piiroinen